10.8.2017Teksti Janne VillaKuva Hannu Jukola

Suomalainen messu muistuttaa maamme ytimestä

k-32-2017-09-Lassa-Heikkilä-kannel
Lasse Heikkilä ja jouhikko.

Säveltäjä Lasse Heikkilän tunnetuin työ on vuonna 1998 ensiesityksensä saanut musiikki-, tanssi- ja multimediateos Suomalainen messu. Elokuun 26. päivänä se nähdään suurena spektaakkelina Senaatintorilla Helsingissä.

Tällä kansalla on kristilliset juuret

Aamulla herättyäni haen postilaatikosta lehden, jonka päiväys kertoo kuinka paljon on kulunut oletetusta Jeesuksen syntymästä. Lehdestä löytyvät päivänsankarien nimet, joista suosituimmat kautta aikojen on johdettu Jeesuksen opetuslapsista. Osoitteeni Tampereella on Messukylä, joka tarkoittaa jumalanpalveluspaikkaa. Kun katson kotitaloni terassilta ulos, näen Messukylän kirkon ristin.

Lehteä lukiessani tiedän senkin, että ensimmäiset suomalaisten lukemat tekstit ovat olleet Raamattu, Katekismus ja hartauskirjallisuus. Suomalainen messu muistuttaa siitä, miltä pohjalta tätä maata on rakennettu ja miten sivistys on tullut Suomeen kristinuskon kautta.

Omat juureni olivat nuorena hukassa

Kansalaissodan traagisissa käänteissä isäni ja äitini suvut revittiin punaisiin ja valkoisiin. Isäni isoisä oli punaisten johtaja, joka tuomittiin maanpetoksesta linnaan. Se oli suuri häpeä ja salaisuus, josta edes isäni ei tiennyt. Omatkin juureni olivat nuorena hukassa. Jos ihminen ei tiedä, mistä hän on tulossa, hän ei tiedä, mihin suuntaan hän on menossa.

Löysin oman suomalaisen identiteettini, kun ostin 34-vuotiaana menolipun Australiaan. Jo puolen vuoden jälkeen tajusin, että rakastan suomalaisia maisemia ja ihmisiä. Minut valtasi kova koti-ikävä. Viimeistään Pohjois-Korean keikkavierailuni jälkeen olen ollut suomalaisuuden innokas puolestapuhuja.

Olemme kaikki maahanmuuttajien jälkeläisiä

Jotkut ovat tulleet Suomeen muita aiemmin ja jotkut tulevat myöhemmin. Täällä on paljon tekemätöntä työtä. Moni maahanmuuttaja olisi valmis tekemään mitä vain työtä, mutta se ei ole mahdollista sääntöjemme takia.

Toinen meidät haastava ongelma on se, että jotkut haluavat tulla valmiiseen hyvinvointiimme tekemättä itse mitään sen eteen. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen on ollut todella hieno asia. On väärin, jos joku haluaa ottaa siitä vain hyvät puolet antamatta takaisin omaa panostaan.

Jokainen antakoon kykynsä yhteisön käyttöön

Suomalainen messu on ollut kaikista töistäni vaikuttavuudeltaan ja näkyvyydeltään ykkösjuttu, vaikka taiteilijana arvostankin joitain muita teoksiani enemmän. Se, mitä minulla on sanottavanani tälle kansalle, tulee kuitenkin esiin aika kattavasti tämän teoksen kautta. Juhlaesityksessä käymme läpi itsenäisyytemme historian vuosikymmenittäin. Kaivamme esiin kansamme juuria ja haemme suuntaa Suomen tulevaisuuteen, jota meidän kaikkien on rakennettava yhdessä.

Suomessa on kunnioitettu erilaisia ihmisiä ja kaikkien erilaisia lahjoja. Jo esi-isämme joutuivat antamaan omat kykynsä koko yhteisön käyttöön. Suomessa on ollut yhdessä tekemisen perinne, jossa jokainen yksilö on tärkeä ja tekee oman osansa. Siitä perinteestä täytyy pitää kiinni – tästä haluan muistuttaa suomalaisia. Me tarvitsemme yhä toisiamme ja hyvää yhteishenkeä.

Muistetaanko uskon merkitys juhlavuonna

Suomalaisista nuorista 85 prosenttia haluaa edelleen käydä rippikoulun. Jostain syystä media haluaa silti vaieta kuoliaaksi ja unohtaa meidän kristillisen perinteemme. Täällä on uskottu jo pitkään Jumalaan ja se on ollut ihan keskeinen ydinasia suomalaisille.

Suomea on rakennettu satoja vuosia rukoillen ja Jumalan sanaa kunnioittaen. Tätä puolta ei ole ehkä korostettu tarpeeksi itsenäisyytemme juhlavuonna. Suomalaisessa messussa saamme pitää esillä kansamme kristillistä uskoa.


Maata kiertävän Suomalaisen messun suurin spektaakkeli koetaan Helsingin Senaatintorilla 26.8. Mukana on 100 kuoroa, 100 jousisoittajaa, 100 kannelta, 100 kelloa ja kaikkinensa noin 2000 esiintyjää.



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä