10.8.2017Teksti Juhani HuttunenKuva Istockphoto

Älä jemmaa talenttia!

k-32-2017-02-saarnan-kuva

Matteuksen evankeliumissa on välillä pelottavia kohtia, kuten vertaus isännästä ja palvelijoista. Kertooko isännän asenne muka taivasten Valtakunnasta? Että entuudestaan yltäkylläiset saavat lisää, kun taas vähäväkisiltä viedään loputkin. Luulin, että Jumalan Valtakunnassa ei enää lyödä lyötyä. Nyt hopeatalenttinsa maahan kaivanut heitetään ulos pimeyteen, jossa on itku ja hammastenkiristys.

Isäntä, joka niittää sieltä, minne ei edes ole kylvänyt, ei ole rationaalinen ja oikeudenmukainen. Hän käyttäytyy kuin muista piittaamaton itsevaltias. Jeesus kyllä osasi yllättää, mutta tässä vertauksessa on omasta mielestäni hänelle vieras saundi. Uskon, että ne, jotka tämän vertauksen kirjasivat ylös, ovat muovanneet sitä oman mielensä mukaan jotakuta ihmisryhmää vastaan.

Mutta ne talentit itsessään. On tärkeää, että ne otetaan maksimaaliseen käyttöön. Niiden jemmaaminen on itseensä käpertymistä. Kristitty taas katsoo takki auki maailmaan. Otan tämän vertauksen niin, että pienikin uskon hitunen saisi näkyä edes aavistuksenomaisena rakkautena ja myötätuntona.
Toimittaja Juhani Huttunen


Pelokas vai laiska?

Viimeksi tuli se palvelija, joka oli saanut vain yhden talentin, ja sanoi: ”Herra, minä tiesin, että sinä olet ankara mies. Sinä leikkaat sieltä, minne et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, minne et ole siementä viskannut. Minä pelkäsin ja kaivoin talenttisi maahan. Tässä on omasi.” Isäntä vastasi hänelle: ”Sinä kelvoton ja laiska palvelija!”
Matt. 25:24–26


Rukoilemme

Kaikki, mikä minun on,
on oikeastaan sinun.
Miten osaisin käyttää saamaani ja
kohdella toisia oikein,
tehdä elämästäni hedelmällistä?
Auta minua uskaltamaan,
olemaan pelkäämättä,
ottamaan riskejä,
olemaan viisas ja uskollinen.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä