Rovasti Hannu Päivänsalo opettaa totuudesta ja vapaudesta Raamattulomalla Vivamossa 21.-24.7. Osana Raamattulomaa on Vivamon Raamattukylän uutuusnäytelmä Kaksi peiliä.
Jos olet viemässä uhrilahjaa alttarille ja muistat, että lähimmäiselläsi on jotain sinua vastaan, tee näin: jätä lahjasi alttarin eteen, käy tekemässä sovinto hänen kanssaan ja anna lahjasi vasta sitten. Matt. 5:23–24, UT2020
”Kuinka noloa. En varmaan kehtaa lähteä sopimaan hänen kanssaan. Ikävä tilanne, sana kolahti. Olen ollut suorastaan inhottava hänelle. Mokomakin viisastelija.”
Kiemurtelen kirkonpenkissä. Haluaisin juosta pois. Unohtaa koko ihmisen ja Jumalan sanan. Miksi se on niin vaikeaa? Mieluummin vaihtaisin seurakuntaa kuin puhuisin hänelle, saati sitten pyytäisin anteeksi. Olo on levoton, tuntuu pahalta päässä ja vatsassa.
”Mitä häviän, jos nopeasti pyydän anteeksi?” Muistan, kuinka ihanaa on, kun mikään ei paina. Kärvistelen pitkään, välttelen katseita ja haluaisin juosta pois. En tiedä, mitä tapahtuu, nousen ja tartun ehtoollispikariin. Kävelen jonon päähän. Sydän lyö sataa.
Hän tulee pois ehtoolliselta, kävelen kohti ja pysähdyn hänen kohdalleen. ”Anteeksi”, saan sanottua. Hän halaa minua ja sanoo, että ”samoin”. Nyt se on tehty, itkettää.
”Jeesuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu. Jeesuksen ruumis, sinun edestäsi annettu.”
Anne Pircklén Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
Seurakunta Yhdysvalloissa alkoi rukoilla erään kansanryhmän puolesta, jonka keskuudessa ei tiedetty olevan kristittyjä. Aluksi näytti siltä, että rukouksiin vastataan. Ihmisiä tuli uskoon. Sitten alkoivat vainot uusia kristittyjä kohtaan, ja kaikki yhteydet tuohon kansanryhmään katkesivat. Seurakunta jatkoi silti rukoilemista.
Eräs kansanryhmään kuuluva nainen oli ainoa kristitty kylässään. Päivästä toiseen hän rukoili itkien: ”Herra, kuinka kauan minun täytyy rukoilla yksin?” Nainen ei tiennyt, että seurakunta toisella puolella maailmaa rukoili hänen rinnallaan. Siellä pyydettiin, että olisi edes yksi uskova, joka ”sytyttäisi tulen” ja olisi alkuna seurakunnalle.
Rukoukset kuultiin. Nainen rohkaistui kertomaan evankeliumia miehelleen, ja tämä otti Jeesuksen vastaan. Heidän kodissaan alkoi kokoontua kristittyjä lähikylistä. Tuli syttyi, ja evankeliumi lähti leviämään. Lopulta tieto tästä saavutti myös rukoilevan seurakunnan. Rukous muuttui kiitokseksi Jumalan suurista teoista.
Pelastussanoman leviämiseen tarvitaan maailmanlaajuinen kirkko. Toiset rukoilevat. Joku on eturintamassa kertomassa evankeliumia. Joku antaa kotinsa seurakunnan kokoontumiseen. Toiset mahdollistavat evankelistojen työn taloudellisella tuella. Tehtäviä on monenlaisia.
Rukoilla voimme me kaikki. Herra, anna palvelijoillesi rohkeus kertoa hyvyytesi runsaudesta. Synnytä kuulijoissa uskoa ja riemullista kiitosta suuresta armostasi!
Päivi Peittola Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
Miten valtavia, miten pelottavia ovatkaan sinun tekosi, kerrottakoon niistä kaikille. Minä julistan sinun suuruuttasi. Ps. 145:6
Ovatko Jumalan teot todella pelottavia? Pitäisikö häntä pelätä toden teolla? Kyllä ja ei.
Sananlaskuissa kirjoitetaan: ”Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta” (Sananl. 9:10). Jumala on pyhä. Se merkitsee muun muassa sitä, että hänen pyhyytensä edessä kaikenlainen vääryys, vilpillisyys, omavanhurskaus ja tekopyhyys paljastuu mitättömäksi ja tyhjäksi. Totuus tulee ilmi. Hänen pyhyytensä edessä olemme paljaita ja joudumme painamaan päämme.
Jumalan pyhyyteen liittyy hänen suuruutensa, joka ylittää ihmisen ymmärryksen. Psalminkirjoittaja ylistää Jumalan suuria ja ihmeellisiä tekoja. Jumala on luonut kaiken ja ylläpitää kaikkea elämää. Hänen kuninkuutensa pysyy ikuisesti. Hänen armonsa ja hyvyytensä on suuri. Hän on oikeamielinen. Samalla ”hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi, sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa” (Ps. 145:18).
Miten ihmeellinen Jumalamme onkaan! Hän todella asuu ”korkeudessa ja pyhyydessä” mutta myös niiden luona, joilla on murtunut sydän (Jes. 57:15).
Virpi Nyman Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
Raamattu alusta loppuun -tapahtumassa tutustutaan yhden viikonlopun aikana Raamattuun, sen jokaiseen kirjaan. Alustajina ovat mm. Raamattuakatemian kouluttaja, TT Eero Junkkaala, Oulun seurakuntien kirkkoherroja ja pappeja sekä maallikoita ympäri Suomen. Tervetuloa tutustumaan Raamattuun!
Tapahtuman järjestivät Oulun seurakunnat ja Raamatunopetusakatemia.fi Tilaisuudet on tallennettu Karjasillan kirkossa maaliskuussa 2024.
Tekninen toteutus: Virtuaalikirkko.fi Kuvaaja: Niko Häggman Videon jälkikäsittely ja jakaminen: KRS/Jussi Pyysalo
Krito-työ täyttää 30 vuotta ja juhlii sitä Krito-konferenssissa 8.-10.8. Vivamossa. Tänä vuonna konferenssin teemana on Ihmisen puolella - ahdingosta avaraan. Psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Mirja Sinkkosen aiheena on Avuttomasta olosta turvaan ja toivoon sekä siitä, miten ahdistuksesta selviytyminen kasvattaa toipumiskykyä. Psykoterapeutti, TT Heli Pruuki puhuu lohdutuksesta ja selviytymisestä. Lisäksi mukana Merja Lehtinen, Ulla Saunaluoma, Mika Lahtinen, Tuomo Salovuori, Kaisa Kivimäki ja Ritva Suomalainen. Lauantai-illan juhlakonsertissa Jari Mäkinen ja Not bad band.
Rovasti Hannu Päivänsalo opettaa totuudesta ja vapaudesta Raamattulomalla Vivamossa 21.-24.7. Osana Raamattulomaa on Vivamon Raamattukylän uutuusnäytelmä Kaksi peiliä.
Katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan: https://kansanraamattuseura.fi/raamattuloma/
Jos olet viemässä uhrilahjaa alttarille ja muistat, että lähimmäiselläsi on jotain sinua vastaan, tee näin: jätä lahjasi alttarin eteen, käy tekemässä sovinto hänen kanssaan ja anna lahjasi vasta sitten. Matt. 5:23–24, UT2020
”Kuinka noloa. En varmaan kehtaa lähteä sopimaan hänen kanssaan. Ikävä tilanne, sana kolahti. Olen ollut suorastaan inhottava hänelle. Mokomakin viisastelija.”
Kiemurtelen kirkonpenkissä. Haluaisin juosta pois. Unohtaa koko ihmisen ja Jumalan sanan. Miksi se on niin vaikeaa? Mieluummin vaihtaisin seurakuntaa kuin puhuisin hänelle, saati sitten pyytäisin anteeksi. Olo on levoton, tuntuu pahalta päässä ja vatsassa.
”Mitä häviän, jos nopeasti pyydän anteeksi?” Muistan, kuinka ihanaa on, kun mikään ei paina. Kärvistelen pitkään, välttelen katseita ja haluaisin juosta pois. En tiedä, mitä tapahtuu, nousen ja tartun ehtoollispikariin. Kävelen jonon päähän. Sydän lyö sataa.
Hän tulee pois ehtoolliselta, kävelen kohti ja pysähdyn hänen kohdalleen. ”Anteeksi”, saan sanottua. Hän halaa minua ja sanoo, että ”samoin”. Nyt se on tehty, itkettää.
”Jeesuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu. Jeesuksen ruumis, sinun edestäsi annettu.”
Anne Pircklén Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024...
Seurakunta Yhdysvalloissa alkoi rukoilla erään kansanryhmän puolesta, jonka keskuudessa ei tiedetty olevan kristittyjä. Aluksi näytti siltä, että rukouksiin vastataan. Ihmisiä tuli uskoon. Sitten alkoivat vainot uusia kristittyjä kohtaan, ja kaikki yhteydet tuohon kansanryhmään katkesivat. Seurakunta jatkoi silti rukoilemista.
Eräs kansanryhmään kuuluva nainen oli ainoa kristitty kylässään. Päivästä toiseen hän rukoili itkien: ”Herra, kuinka kauan minun täytyy rukoilla yksin?” Nainen ei tiennyt, että seurakunta toisella puolella maailmaa rukoili hänen rinnallaan. Siellä pyydettiin, että olisi edes yksi uskova, joka ”sytyttäisi tulen” ja olisi alkuna seurakunnalle.
Rukoukset kuultiin. Nainen rohkaistui kertomaan evankeliumia miehelleen, ja tämä otti Jeesuksen vastaan. Heidän kodissaan alkoi kokoontua kristittyjä lähikylistä. Tuli syttyi, ja evankeliumi lähti leviämään. Lopulta tieto tästä saavutti myös rukoilevan seurakunnan. Rukous muuttui kiitokseksi Jumalan suurista teoista.
Pelastussanoman leviämiseen tarvitaan maailmanlaajuinen kirkko. Toiset rukoilevat. Joku on eturintamassa kertomassa evankeliumia. Joku antaa kotinsa seurakunnan kokoontumiseen. Toiset mahdollistavat evankelistojen työn taloudellisella tuella. Tehtäviä on monenlaisia.
Rukoilla voimme me kaikki. Herra, anna palvelijoillesi rohkeus kertoa hyvyytesi runsaudesta. Synnytä kuulijoissa uskoa ja riemullista kiitosta suuresta armostasi!
Päivi Peittola Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024...
Miten valtavia, miten pelottavia ovatkaan sinun tekosi, kerrottakoon niistä kaikille. Minä julistan sinun suuruuttasi. Ps. 145:6
Ovatko Jumalan teot todella pelottavia? Pitäisikö häntä pelätä toden teolla? Kyllä ja ei.
Sananlaskuissa kirjoitetaan: ”Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta” (Sananl. 9:10). Jumala on pyhä. Se merkitsee muun muassa sitä, että hänen pyhyytensä edessä kaikenlainen vääryys, vilpillisyys, omavanhurskaus ja tekopyhyys paljastuu mitättömäksi ja tyhjäksi. Totuus tulee ilmi. Hänen pyhyytensä edessä olemme paljaita ja joudumme painamaan päämme.
Jumalan pyhyyteen liittyy hänen suuruutensa, joka ylittää ihmisen ymmärryksen. Psalminkirjoittaja ylistää Jumalan suuria ja ihmeellisiä tekoja. Jumala on luonut kaiken ja ylläpitää kaikkea elämää. Hänen kuninkuutensa pysyy ikuisesti. Hänen armonsa ja hyvyytensä on suuri. Hän on oikeamielinen. Samalla ”hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi, sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa” (Ps. 145:18).
Miten ihmeellinen Jumalamme onkaan! Hän todella asuu ”korkeudessa ja pyhyydessä” mutta myös niiden luona, joilla on murtunut sydän (Jes. 57:15).
Krito-työ täyttää 30 vuotta ja juhlii sitä Krito-konferenssissa 8.-10.8. Vivamossa. Tänä vuonna konferenssin teemana on Ihmisen puolella - ahdingosta avaraan. Psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Mirja Sinkkosen aiheena on Avuttomasta olosta turvaan ja toivoon sekä siitä, miten ahdistuksesta selviytyminen kasvattaa toipumiskykyä. Psykoterapeutti, TT Heli Pruuki puhuu lohdutuksesta ja selviytymisestä. Lisäksi mukana Merja Lehtinen, Ulla Saunaluoma, Mika Lahtinen, Tuomo Salovuori, Kaisa Kivimäki ja Ritva Suomalainen. Lauantai-illan juhlakonsertissa Jari Mäkinen ja Not bad band.
Nyt kysyn: eivätkö he ehkä ole kuulleetkaan sitä? Varmasti ovat: – Heidän äänensä on kaikunut kaikkialle, heidän sanansa maan ääriin asti. Room. 10:18
”Katso, Kristus kadulla kulkee...” Tapasin kotikadullani hauraan miehen. Kohtasimme päivittäin, tervehdimme ja jatkoimme matkaa. Miehen murtunut olemus kosketti, ja jatkoin rukousta. Kohtasimme silloin tällöin ruokakaupan ovella, ja hän pyysi yhtä euroa. Olihan minulla. Toisinaan vaihdoimme muutaman sanan Ukrainan sodasta, ja vaistosin, että mies seurasi aikaansa.
Rukoilin hetkeä keskustella syvemmin. Ajoin taas pyörällä kohti kauppaa, ja mies tuli vastaan. Oli pakko pysähtyä. ”Onko euroa?” Ei, mutta 20 euron seteli oli. ”Ole hyvä, ota tämä.”
Mies katsoi minuun hämmästyneenä, ja tiesin, että nyt on aika. Kerroin, että olen rukoillut hänen puolestaan. Hän on hyvissä käsissä, sillä Jeesus rakastaa häntä. "Heippa.”
Kahden päivän kuluttua sain viestin, että mies oli löydetty ojasta kuolleena. Tiesin, että Erkki oli perillä, kotona.
Viestin pitää tulla samalta tasolta kuin sen kohdekin. Syntiseltä syntiselle, armoa tarvitsevia molemmat. Juuri meille on uskottu viestittäjän tehtävä, maailman suurimman sanoman kuuluttajan etuoikeus. Onneksi saatamme samaistua opetuslasten heikkouksiin ja vajavuuksiin. He ovat ojentaneet viestikapulan meille, suomalaisillekin.
Tie on auki, sydämet kaipaavat hyvää sanomaa. Ottakaamme oma paikkamme rohkeasti ja pelkäämättä. Sinä ja minä saamme kulkea kaduilla Kristuksen rinnalla. Antaudu johdatukseen.
Kesätarjous: Tilaa nyt Sana-lehti ja saat lahjaksi rannekorun, jota voi käyttää rukousnauhana.
Korun puuhelmet valmistetaan kestävän kehityksen mukaisesta pyökistä tai vaahterasta. Miehille ja naisille sopivan rannekorun joustonauha on 18–20 cm. Kiviristeistä valkoinen on jadea ja musta hematiittia eli verikiveä. Voit valita korun värin. Tilaajalahjan arvo on 17 €, valmistaja kotimainen Korupaja Marian sydän.
Vaihtoehtoisena tilaajalahjana voit valita Päivän Tunnussana 2025 -kirjan tai Lumenen lahjapakkauksen.
Tarjous on voimassa vain 4.8. asti ja tilaajalahjoja on rajoitetusti. Tee tilaus verkkokaupassa, puhelimitse 0400 793406 tai sähköpostitse tilaukset@sana.fi.
Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi, kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on. Näin olisin myös vastedes esimerkkinä niille, jotka uskovat häneen ja saavat ikuisen elämän. 1. Tim. 1:16
Uuden testamentin teksteissä, lähinnä Paavalin kirjeissä, löydämme kuvauksia hänestä ihmisenä ja persoonana. Niihin tutustuessa ei voi välttyä ajatukselta, että kyllä apostoli osaa itseään kehua. Hän esittelee oman ansioluettelonsa rohkeasti ja osoittaa etevyytensä jopa vertaamalla osaamistaan toisten osaamiseen.
Tämän päivän jakeessa Paavali avaa toisenlaisen näkökulman. Hän tunnustaa Jeesuksen valinneen hänet osoittaakseen, kuinka paljon kärsivällisyyttä vahvan ihmisen kasvattamisessa tarvitaan. Voi vain arvata, mitä kaikkea tuon ajatuksen taakse kätkeytyy. Vahvojen ihmisten kanssa eläminen ei suinkaan aina ole helppoa.
Meidän Jeesuksen seuraajien elämässä tarvitaan aika ajoin kärsivällisyyttä. Jeesukseltakin odotetaan pitkää pinnaa meidän suhteemme.
Jos Paavalin kohdalla tarvittiinkin kärsivällisyyttä, on hyvä muistaa myös se, että kärsivällisyys palkittiin. Elämänsä lopulla hän totesi, että on juossut hyvän juoksun, säilyttänyt uskon. Ja viimeisenä yhteenvetona hän sanoi: ”Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto” (Fil. 1:21).
Tähän Jeesuksen kärsivällisyys meidänkin kohdallamme tähtää.
Herra sanoi Abramille: ”Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.” 1. Moos. 12:1
Abramin kutsuminen korostaa uskon ja kuuliaisuuden merkitystä Jumalan suunnitelmassa. Kun Herra käskee Abramia lähtemään maastaan, asuinsijoiltaan ja isänsä kodista, käsky merkitsee suurta muutosta ja haastetta Abramille. Hänen on irtauduttava kaikesta tutusta ja turvallisesta, astuttava tuntemattomaan maahan, jonka Jumala hänelle osoittaa. Tämä kutsu ei ole vain fyysisen matkan aloittamista, vaan myös hengellisen matkan, joka vaatii syvää luottamusta. Abramin usko Jumalaan ilmenee hänen kuuliaisuudessaan. Hän ei kyseenalaista Jumalan suunnitelmaa eikä neuvottele ehdoista, vaan noudattaa Jumalan käskyä luottaen siihen, että Jumala tietää parhaan suunnan hänen elämässään. Tämä on esimerkki uskon rohkeudesta, sillä Abram ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta hän valitsee silti luottamuksen Jumalan johdatukseen.
Abramin tarina muistuttaa meitä siitä, että usko voi vaatia meiltä uhrauksia ja muutoksia, mutta Jumala lupaa olla kanssamme ja ohjata meidät kohti parempaa tulevaisuutta. Abramin matka edustaa myös luopumista omasta mukavuusalueesta ja avoimuutta Jumalan tahtoa kohtaan. Abramista tulee tärkeä esikuva, ja hänen tarinansa rohkaisee meitä astumaan eteenpäin uskossa, vaikka tie olisi epävarma.
Jumalan lupaukset ovat voimakkaampia kuin pelkomme, ja hänen johdatuksensa voi avata ovia, joista emme osaa edes unelmoida.
Kyösti Niiranen Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024...
Rovasti Hannu Päivänsalo opettaa totuudesta ja vapaudesta Raamattulomalla Vivamossa 21.-24.7. Osana Raamattulomaa on Vivamon Raamattukylän uutuusnäytelmä Kaksi peiliä.
Katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan:
kansanraamattuseura.fi/raamattuloma/
#raamattuloma #raamattuopetus #vivamonraamattukylä ... See MoreSee Less
0 CommentsComment on Facebook
7. HEINÄKUUTA
Jos olet viemässä uhrilahjaa alttarille ja muistat, että lähimmäiselläsi on jotain sinua vastaan, tee näin: jätä lahjasi alttarin eteen, käy tekemässä sovinto hänen kanssaan ja anna lahjasi vasta sitten. Matt. 5:23–24, UT2020
”Kuinka noloa. En varmaan kehtaa lähteä sopimaan hänen kanssaan. Ikävä tilanne, sana kolahti. Olen ollut suorastaan inhottava hänelle. Mokomakin viisastelija.”
Kiemurtelen kirkonpenkissä. Haluaisin juosta pois. Unohtaa koko ihmisen ja Jumalan sanan. Miksi se on niin vaikeaa? Mieluummin vaihtaisin seurakuntaa kuin puhuisin hänelle, saati sitten pyytäisin anteeksi. Olo on levoton, tuntuu pahalta päässä ja vatsassa.
”Mitä häviän, jos nopeasti pyydän anteeksi?” Muistan, kuinka ihanaa on, kun mikään ei paina. Kärvistelen pitkään, välttelen katseita ja haluaisin juosta pois. En tiedä, mitä tapahtuu, nousen ja tartun ehtoollispikariin. Kävelen jonon päähän. Sydän lyö sataa.
Hän tulee pois ehtoolliselta, kävelen kohti ja pysähdyn hänen kohdalleen. ”Anteeksi”, saan sanottua. Hän halaa minua ja sanoo, että ”samoin”. Nyt se on tehty, itkettää.
”Jeesuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu. Jeesuksen ruumis, sinun edestäsi annettu.”
Anne Pircklén
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
3 CommentsComment on Facebook
6. HEINÄKUUTA
Levitköön sanoma sinun hyvyytesi runsaudesta, kiitettäköön sinun vanhurskauttasi riemuiten. Ps. 145:7
Seurakunta Yhdysvalloissa alkoi rukoilla erään kansanryhmän puolesta, jonka keskuudessa ei tiedetty olevan kristittyjä. Aluksi näytti siltä, että rukouksiin vastataan. Ihmisiä tuli uskoon. Sitten alkoivat vainot uusia kristittyjä kohtaan, ja kaikki yhteydet tuohon kansanryhmään katkesivat. Seurakunta jatkoi silti rukoilemista.
Eräs kansanryhmään kuuluva nainen oli ainoa kristitty kylässään. Päivästä toiseen hän rukoili itkien: ”Herra, kuinka kauan minun täytyy rukoilla yksin?” Nainen ei tiennyt, että seurakunta toisella puolella maailmaa rukoili hänen rinnallaan. Siellä pyydettiin, että olisi edes yksi uskova, joka ”sytyttäisi tulen” ja olisi alkuna seurakunnalle.
Rukoukset kuultiin. Nainen rohkaistui kertomaan evankeliumia miehelleen, ja tämä otti Jeesuksen vastaan. Heidän kodissaan alkoi kokoontua kristittyjä lähikylistä. Tuli syttyi, ja evankeliumi lähti leviämään. Lopulta tieto tästä saavutti myös rukoilevan seurakunnan. Rukous muuttui kiitokseksi Jumalan suurista teoista.
Pelastussanoman leviämiseen tarvitaan maailmanlaajuinen kirkko. Toiset rukoilevat. Joku on eturintamassa kertomassa evankeliumia. Joku antaa kotinsa seurakunnan kokoontumiseen. Toiset mahdollistavat evankelistojen työn taloudellisella tuella. Tehtäviä on monenlaisia.
Rukoilla voimme me kaikki. Herra, anna palvelijoillesi rohkeus kertoa hyvyytesi runsaudesta. Synnytä kuulijoissa uskoa ja riemullista kiitosta suuresta armostasi!
Päivi Peittola
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
7 CommentsComment on Facebook
5. HEINÄKUUTA
Miten valtavia, miten pelottavia ovatkaan sinun tekosi, kerrottakoon niistä kaikille. Minä julistan sinun suuruuttasi. Ps. 145:6
Ovatko Jumalan teot todella pelottavia? Pitäisikö häntä pelätä toden teolla? Kyllä ja ei.
Sananlaskuissa kirjoitetaan: ”Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta” (Sananl. 9:10). Jumala on pyhä. Se merkitsee muun muassa sitä, että hänen pyhyytensä edessä kaikenlainen vääryys, vilpillisyys, omavanhurskaus ja tekopyhyys paljastuu mitättömäksi ja tyhjäksi. Totuus tulee ilmi. Hänen pyhyytensä edessä olemme paljaita ja joudumme painamaan päämme.
Jumalan pyhyyteen liittyy hänen suuruutensa, joka ylittää ihmisen ymmärryksen. Psalminkirjoittaja ylistää Jumalan suuria ja ihmeellisiä tekoja. Jumala on luonut kaiken ja ylläpitää kaikkea elämää. Hänen kuninkuutensa pysyy ikuisesti. Hänen armonsa ja hyvyytensä on suuri. Hän on oikeamielinen. Samalla ”hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi, sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa” (Ps. 145:18).
Miten ihmeellinen Jumalamme onkaan! Hän todella asuu ”korkeudessa ja pyhyydessä” mutta myös niiden luona, joilla on murtunut sydän (Jes. 57:15).
Virpi Nyman
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
3 CommentsComment on Facebook
Kirje Tiitukselle ja Filemonille
Raamattu alusta loppuun -tapahtumassa tutustutaan yhden viikonlopun aikana Raamattuun, sen jokaiseen kirjaan. Alustajina ovat mm. Raamattuakatemian kouluttaja, TT Eero Junkkaala, Oulun seurakuntien kirkkoherroja ja pappeja sekä maallikoita ympäri Suomen. Tervetuloa tutustumaan Raamattuun!
Tapahtuman järjestivät Oulun seurakunnat ja Raamatunopetusakatemia.fi
Tilaisuudet on tallennettu Karjasillan kirkossa maaliskuussa 2024.
Tekninen toteutus: Virtuaalikirkko.fi
Kuvaaja: Niko Häggman
Videon jälkikäsittely ja jakaminen: KRS/Jussi Pyysalo
Video krstubessa:
youtu.be/oTIFZ88c3rE
Spotify:
open.spotify.com/show/2pNvh9kvU9DovOGLNedXPP
SoundCloud:
soundcloud.com/kansan-raamattuseura/kirje-tiitukselle-ja-filemonille/s-IdOI7stQoe1?si=6a6fa096010... ... See MoreSee Less
0 CommentsComment on Facebook
Krito-työ täyttää 30 vuotta ja juhlii sitä Krito-konferenssissa 8.-10.8. Vivamossa. Tänä vuonna konferenssin teemana on Ihmisen puolella - ahdingosta avaraan. Psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Mirja Sinkkosen aiheena on Avuttomasta olosta turvaan ja toivoon sekä siitä, miten ahdistuksesta selviytyminen kasvattaa toipumiskykyä. Psykoterapeutti, TT Heli Pruuki puhuu lohdutuksesta ja selviytymisestä. Lisäksi mukana Merja Lehtinen, Ulla Saunaluoma, Mika Lahtinen, Tuomo Salovuori, Kaisa Kivimäki ja Ritva Suomalainen. Lauantai-illan juhlakonsertissa Jari Mäkinen ja Not bad band.
Ilmoittautuminen 31.7. mennessä
kansanraamattuseura.fi/krito-konferenssi/
#krito #toipuminen #mirjasinkkonen #helipruuki #notbadband #mikalahtinen #ullasaunaluoma #merjalehtinen #ahdistuksestavapauteen #avaraarmo ... See MoreSee Less
0 CommentsComment on Facebook