Suuri rikkauden lähde usko kyllä onkin, kun tyydymme siihen mitä meillä on. Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä. 1. Tim. 6:6–8
Kirkollisen perimätiedon mukaan Timoteus oli Efesoksen seurakunnan ensimmäinen piispa eli johtaja. Kirjeessään Timoteukselle Paavali varoittaa häntä harhaopettajista, jotka pitävät uskontoa vain tulolähteenä (1. Tim. 6:3, 5).
Paavali myöntää, että usko on kyllä rikkauden lähde mutta toisenlaisen rikkauden kuin harhaopettajat esittävät. Paavalin opetuksen ytimen voisi tiivistää Jeesuksen sanoihin: ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle – – Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen.” (Matt. 6:19–20.)
Taivaallinen rikkaus on Jumalan lähellä elämistä ja lähimmäisen rakastamista. Näin kootaan todellista rikkautta. Mutta kun on kyse maallisesta elämästä, ihmisen tulee tyytyä ”siihen, mitä meillä on”.
Meitä estävät omaksumasta Paavalin neuvomaa elämäntapaa meissä asuvat himot: rahan ja omaisuuden himo, kunnianhimo ja itsekkyys. Näitä vastaan tulee taistella. Libyassa 600-luvulla elänyt Thalassios Afrikkalainen opastaa: ”Jos haluat vapautua samalla kertaa kaikista himoista, harjoita itsehillintää ja pyri kehittymään rakkaudessa ja rukouksessa.”
Tyytyväinen ja kohtuullisuutta rakastava mieli on hyvä tavoite, johon kannattaa pyrkiä. Siihen päästään Jumalalta apua pyytäen ja päämäärää kohti tietoisesti ponnistellen.
Matti Tolvanen Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
Avain sujuvaan arjen johtajuuteen voi löytyä yllättävältä taholta! Sanan Suvipäivillä saat uutta perspektiiviä kun pohdimme mm. Ira Langen kanssa mikä inspiroi Jeesuksen tavassa johtaa 🥰! Katso koko Suvipäivien ohjelma ja tule paikalle! kansanraamattuseura.fi/osallistu-tai-tilaa/kesajuhlat/
Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki. Hänen on kunnia ikuisesti. Aamen. Room. 11:36
Jumala loi sanallaan koko maailmankaikkeuden. Meidät on luotu Jeesuksen Kristuksen välityksellä Jumalan kuvaksi tähän maailmaan, hänen yhteyteensä ja läheisyyteensä. Jumala on elämän antaja. Me olemme hänen tahdostaan luodut. ”Herra, meidän Jumalamme! Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan, sillä sinä olet luonut kaiken. Kaikki, mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu.” (Ilm. 4:11.)
Jeesus Kristus on elämän ylläpitäjä. Hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla. ”Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla” (Hepr. 1:3). Kaikki elämämme päivät ovat hänen kädessään ja tiedossaan.
Herra on myös ennalleen asettaja. Jumalan elävä Sana, Jeesus, Kristus, tekee ja luo yhä uutta sanansa kautta. Kun otamme Jeesuksen sydämeemme, synnymme uudesti, ylhäältä, ja meistä tulee uusia luomuksia. Jeesus tietää ja tuntee elämämme haasteet ja kipukohdat. Hän parantaa, lohduttaa ja luo uutta elämässämme sanansa kautta.
”Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen” (Room. 5:5). Jeesus on kutsunut sinut ja minut nimeltä seuraamaan häntä. Hän vahvistaa, auttaa ja tukee meitä vakaalla, lujalla kädellään. Jumala on vuodattanut sydämiimme rakkautensa, Pyhän Hengen.
Saamme tänäänkin jättää koko elämämme kaikkivaltiaan Jumalan turvallisiin käsiin.
Kristiina Tanhua-Laiho Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
Tulkaa, kumartukaa maahan, polvistukaamme Herran, Luojamme, eteen. Hän on meidän Jumalamme ja me hänen laitumensa lampaat, joita hänen kätensä kaitsee. Kuulkaa tänä päivänä, mitä hän sanoo. Ps. 95:6–7
Kaikella luodulla on paikkansa suhteessa toisiin ja Luojaan. Ihmisen paikka on polvistua ja nöyrtyä tunnustamaan vajavaisuutensa Luojansa edessä.
Israelin kansan historiassa voidaan nähdä eri vaiheita: kansa elää Jumalan johdatuksessa ja voi hyvin; se tulee itseriittoiseksi, alkaa turvautua omaan viisauteensa ja vieraisiin jumaliin ja unohtaa pelastajansa; Jumala katsoo paatumusta ja harhailua aikansa kutsuen kansaansa takaisin johdatuksensa ja suojeluksensa piiriin; usein vasta pakon edessä, kun tilanne käy liian tukalaksi, kansa suostuu kuuntelemaan Jumalaa ja antautumaan hänen johdatukseensa.
Näemmekö samaa aaltoliikettä omassa historiassamme — niin yksilöinä kuin kansakuntanakin? Mitä vaihetta elämme parhaillaan?
Jumala on pitkämielinen. Hän katsoi Israelin harhailua autiomaassa neljäkymmentä vuotta (Ps. 95:10). Aikansa hän katsoo myös meidän harhailuamme omiin autiomaihimme eksyneinä kansakuntina ja yksilöinä. Hän katsoo meitä kaivaten, kutsuu meitä eri tavoin, mutta ei pakota meitä mihinkään.
Kuulemmeko hänen kutsunsa maailman myllerryksissä ja henkilökohtaisen elämämme vaikeuksissa? Suostummeko polvistumaan Luojamme edessä ja myöntämään, että oma ymmärryksemme ei sittenkään yllä niin korkealle kuin hänen tutkimaton viisautensa?
Uskallammeko antaa Hyvän Paimenen johdattaa?
Päivi Taipale Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
Filippiläiskirje ja kolossalaiskirje - Juhani Lavanko
Raamattu alusta loppuun -tapahtumassa tutustutaan yhden viikonlopun aikana Raamattuun, sen jokaiseen kirjaan. Alustajina ovat mm. Raamattuakatemian kouluttaja, TT Eero Junkkaala, Oulun seurakuntien kirkkoherroja ja pappeja sekä maallikoita ympäri Suomen. Tervetuloa tutustumaan Raamattuun!
Tapahtuman järjestivät Oulun seurakunnat ja Raamatunopetusakatemia.fi Tilaisuudet on tallennettu Karjasillan kirkossa maaliskuussa 2024.
Tekninen toteutus: Virtuaalikirkko.fi Kuvaaja: Niko Häggman Videon jälkikäsittely ja jakaminen: KRS/Jussi Pyysalo
Kiitetty olet sinä, Herra, meidän isiemme Jumala, ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti, kiitetty olkoon sinun pyhä kunnianimesi, ylistämällä ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti. Dan. 3:52, apokryfikirjat
Muistatko Danielin kirjan kertomuksen kolmesta miehestä, jotka kieltäytyivät kumartamasta kuningas Nebukadnessarin teettämää kultaista patsasta?
Rangaistukseksi heidät heitettiin tuliseen uuniin. Tämän päivän teksti on ensimmäinen säkeistö heidän kiitosvirrestään. Sitä ei ole virallisessa raamatunsuomennoksessamme, vaan se on sijoitettu apokryfikirjojen joukkoon.
Miehet lauloivat kiitosta Jumalalle, koska kuumentamisesta huolimatta uunin tuli ei tarttunut heihin lainkaan. Selitys oli siinä, että heidän kanssaan uuniin laskeutui enkeli, joka työnsi pois tulen ja laittoi tilalle viilentävän tuulen.
Olisi luonnollista, että miehet aloittaisivat tuossa tilanteessa laulunsa kiitoksella siitä, että Jumala pelasti heidät. Niin he eivät kuitenkaan tee. Kiitosvirren jatko keskittyy ensimmäisen säkeistön tavoin siihen, millainen Jumala on ja miksi kaikkien on syytä ylistää häntä. Vasta aivan lopussa he mainitsevat pelastumisensa.
Millainen on tänään sinun kiitoksesi ja ylistyksesi, jossa käännät katseen itsestäsi Jumalaan? Millaisilla sanoilla sinä häntä kuvaat?
Ulla Saunaluoma Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
Suuri rikkauden lähde usko kyllä onkin, kun tyydymme siihen mitä meillä on. Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä. 1. Tim. 6:6–8
Kirkollisen perimätiedon mukaan Timoteus oli Efesoksen seurakunnan ensimmäinen piispa eli johtaja. Kirjeessään Timoteukselle Paavali varoittaa häntä harhaopettajista, jotka pitävät uskontoa vain tulolähteenä (1. Tim. 6:3, 5).
Paavali myöntää, että usko on kyllä rikkauden lähde mutta toisenlaisen rikkauden kuin harhaopettajat esittävät. Paavalin opetuksen ytimen voisi tiivistää Jeesuksen sanoihin: ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle – – Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen.” (Matt. 6:19–20.)
Taivaallinen rikkaus on Jumalan lähellä elämistä ja lähimmäisen rakastamista. Näin kootaan todellista rikkautta. Mutta kun on kyse maallisesta elämästä, ihmisen tulee tyytyä ”siihen, mitä meillä on”.
Meitä estävät omaksumasta Paavalin neuvomaa elämäntapaa meissä asuvat himot: rahan ja omaisuuden himo, kunnianhimo ja itsekkyys. Näitä vastaan tulee taistella. Libyassa 600-luvulla elänyt Thalassios Afrikkalainen opastaa: ”Jos haluat vapautua samalla kertaa kaikista himoista, harjoita itsehillintää ja pyri kehittymään rakkaudessa ja rukouksessa.”
Tyytyväinen ja kohtuullisuutta rakastava mieli on hyvä tavoite, johon kannattaa pyrkiä. Siihen päästään Jumalalta apua pyytäen ja päämäärää kohti tietoisesti ponnistellen.
Matti Tolvanen Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024...
Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki. Hänen on kunnia ikuisesti. Aamen. Room. 11:36
Jumala loi sanallaan koko maailmankaikkeuden. Meidät on luotu Jeesuksen Kristuksen välityksellä Jumalan kuvaksi tähän maailmaan, hänen yhteyteensä ja läheisyyteensä. Jumala on elämän antaja. Me olemme hänen tahdostaan luodut. ”Herra, meidän Jumalamme! Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan, sillä sinä olet luonut kaiken. Kaikki, mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu.” (Ilm. 4:11.)
Jeesus Kristus on elämän ylläpitäjä. Hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla. ”Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla” (Hepr. 1:3). Kaikki elämämme päivät ovat hänen kädessään ja tiedossaan.
Herra on myös ennalleen asettaja. Jumalan elävä Sana, Jeesus, Kristus, tekee ja luo yhä uutta sanansa kautta. Kun otamme Jeesuksen sydämeemme, synnymme uudesti, ylhäältä, ja meistä tulee uusia luomuksia. Jeesus tietää ja tuntee elämämme haasteet ja kipukohdat. Hän parantaa, lohduttaa ja luo uutta elämässämme sanansa kautta.
”Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen” (Room. 5:5). Jeesus on kutsunut sinut ja minut nimeltä seuraamaan häntä. Hän vahvistaa, auttaa ja tukee meitä vakaalla, lujalla kädellään. Jumala on vuodattanut sydämiimme rakkautensa, Pyhän Hengen.
Saamme tänäänkin jättää koko elämämme kaikkivaltiaan Jumalan turvallisiin käsiin.
Kristiina Tanhua-Laiho Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024...
Tulkaa, kumartukaa maahan, polvistukaamme Herran, Luojamme, eteen. Hän on meidän Jumalamme ja me hänen laitumensa lampaat, joita hänen kätensä kaitsee. Kuulkaa tänä päivänä, mitä hän sanoo. Ps. 95:6–7
Kaikella luodulla on paikkansa suhteessa toisiin ja Luojaan. Ihmisen paikka on polvistua ja nöyrtyä tunnustamaan vajavaisuutensa Luojansa edessä.
Israelin kansan historiassa voidaan nähdä eri vaiheita: kansa elää Jumalan johdatuksessa ja voi hyvin; se tulee itseriittoiseksi, alkaa turvautua omaan viisauteensa ja vieraisiin jumaliin ja unohtaa pelastajansa; Jumala katsoo paatumusta ja harhailua aikansa kutsuen kansaansa takaisin johdatuksensa ja suojeluksensa piiriin; usein vasta pakon edessä, kun tilanne käy liian tukalaksi, kansa suostuu kuuntelemaan Jumalaa ja antautumaan hänen johdatukseensa.
Näemmekö samaa aaltoliikettä omassa historiassamme — niin yksilöinä kuin kansakuntanakin? Mitä vaihetta elämme parhaillaan?
Jumala on pitkämielinen. Hän katsoi Israelin harhailua autiomaassa neljäkymmentä vuotta (Ps. 95:10). Aikansa hän katsoo myös meidän harhailuamme omiin autiomaihimme eksyneinä kansakuntina ja yksilöinä. Hän katsoo meitä kaivaten, kutsuu meitä eri tavoin, mutta ei pakota meitä mihinkään.
Kuulemmeko hänen kutsunsa maailman myllerryksissä ja henkilökohtaisen elämämme vaikeuksissa? Suostummeko polvistumaan Luojamme edessä ja myöntämään, että oma ymmärryksemme ei sittenkään yllä niin korkealle kuin hänen tutkimaton viisautensa?
Uskallammeko antaa Hyvän Paimenen johdattaa?
Päivi Taipale Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024...
Kiitetty olet sinä, Herra, meidän isiemme Jumala, ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti, kiitetty olkoon sinun pyhä kunnianimesi, ylistämällä ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti. Dan. 3:52, apokryfikirjat
Muistatko Danielin kirjan kertomuksen kolmesta miehestä, jotka kieltäytyivät kumartamasta kuningas Nebukadnessarin teettämää kultaista patsasta?
Rangaistukseksi heidät heitettiin tuliseen uuniin. Tämän päivän teksti on ensimmäinen säkeistö heidän kiitosvirrestään. Sitä ei ole virallisessa raamatunsuomennoksessamme, vaan se on sijoitettu apokryfikirjojen joukkoon.
Miehet lauloivat kiitosta Jumalalle, koska kuumentamisesta huolimatta uunin tuli ei tarttunut heihin lainkaan. Selitys oli siinä, että heidän kanssaan uuniin laskeutui enkeli, joka työnsi pois tulen ja laittoi tilalle viilentävän tuulen.
Olisi luonnollista, että miehet aloittaisivat tuossa tilanteessa laulunsa kiitoksella siitä, että Jumala pelasti heidät. Niin he eivät kuitenkaan tee. Kiitosvirren jatko keskittyy ensimmäisen säkeistön tavoin siihen, millainen Jumala on ja miksi kaikkien on syytä ylistää häntä. Vasta aivan lopussa he mainitsevat pelastumisensa.
Millainen on tänään sinun kiitoksesi ja ylistyksesi, jossa käännät katseen itsestäsi Jumalaan? Millaisilla sanoilla sinä häntä kuvaat?
Ulla Saunaluoma Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024...
Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus, kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä! Room. 11:33
Paavali ylistää ja julistaa Jumalan kaikkivaltiutta ja kaikki-tietävyyttä; Paavali, joka oli ennen kiihkeä ja oppinut juutalainen, fariseus. Kohdattuaan Jeesuksen Damaskoksen tiellä hän tuli uudella tavalla tuntemaan Jumalan olemuksen ja suunnitelman. Hän oppi näkemään oman pienuutensa ja Jumalan suuruuden. Samalla Paavalille kirkastui Jumalan ihmeellinen suunnitelma juutalaisen kansan ja pakanoiden kohdalla.
Jumala on aikataulujen ja suunnittelun mestari. Hänen käsissään ovat oikeat ajat ja hetket. Hän ei viivyttele, mutta ei myöskään hosu eikä hätäile. Kun ajaton Jumala toimii, meidän aikaan sidottujen ihmisten on joskus vaikea ymmärtää hänen ajoituksiaan. Hän tekee työtä ihmisissä ja olosuhteissa rakkaudestaan käsin. Jumalan teoissa on aina pelastus-ja iankaikkisuusnäkökulma.
”Niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella” (Jes. 55:9). Jumalan olemus ja suunnitelma avautuvat meille riittävällä tavalla Raamatun sanan kautta. Kaikkea emme koskaan ymmärrä, ja täydellisiksi emme täällä ajassa tule.
Saamme kuitenkin luottaa Jumalan hyvään tahtoon ja täydelliseen suunnitelmaan. Sen ytimessä on Jeesuksen lunastustyö ristillä. Siinä on armo ja pelastus sinulle ja minulle.
He huusivat toinen toiselleen: – Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot! Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan. Jes. 6:3
Enkelit huutavat toisilleen ylistystä tässä Jesajan näyssä. Jesaja vaikertaa hukkuvansa ja häpeää saastaisia huuliaan. Serafi puhdistaa Jesajan huulet hehkuvalla uhrialttarin hiilellä. Näin Jesajan syyllisyys on poissa ja synnit sovitettu. Jesaja kuulee Herran kutsuvan itselleen sananviejää. Kenet minä lähetän? Kuka lähtee sananviejäksi? Jesaja vastaa: ”Tässä olen, lähetä minut!” (Jes. 6:8.)
Toimin luokanopettajana yli kaksikymmentä vuotta. Hiljaisimpia hetkiä työssäni oli, kun vanhempainillassa kyselin vapaaehtoisia leirikoulutoimikuntaan. Tai oppilaita esitysten puherooleihin. Kiusallisia hetkiä.
Epävarmuus hiljentää. Panee siirtymään takariviin. ”Älä nyt vaan katso tänne! En minä ainakaan. En osaa enkä kelpaa. Olen tässä ihan hissukseen ja katselen varpaisiini. Ota joku muu.”
”Ope, katso mitä tein!” ”Eiku minä haluan kertoa!” Joskus innostus iskee. Kun asia on tärkeä, sydän on täynnä. Eivät pysy sanat sisällä! Pitää päästä sanomaan heti! Kun Jumala koskettaa, siitä haluaa kertoa, tavalla tai toisella. Isoon ääneen tai pienesti.
Jokaisen suu kelpaa viemään armon sanomaa. Ei tarvita enää hiiliä tai muita uhrimenoja. Ei tarvitse olla serafi tai muukaan enkeli. Ihan sellaisenaan ollaan tarpeeksi. Riittää vain katse Jeesukseen ja sanat ”Tässä olen, lähetä minut!”
Kerrotaan siis iloiten Jumalan hyvyydestä ja rakkaudesta. Levitetään osaltamme kirkkautta. Sillä Jumala on pyhä. Aivan erityinen!
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa. Ef. 1:3
Jo hyvin pienenä lapsi oppii manipuloimisen taidon. Ei ole tavatonta nähdä lasta anelemassa silmät suurina ja kaikkea kiltteyttä luvaten, että vanhemmat suostuisivat johonkin hänen suureen pyyntöönsä. Sivusta katsottuna tuollainen toiminta huvittaa, mutta samalla täytyy hyvin nolona myöntää sortuvansa ihan samaan, kun puhutaan rukouksesta.
Huomaan sommittelevani rukouksen sanamuotoja ajatellen, että kun ilmaisen asiani tällä tavalla, Jumala varmaan antaa varmemmin sen, mitä haluan; ikään kuin Jumala olisi portinvartija, joka oikeilla taikasanoilla avaa oven siunauksien aarreaittaan.
Evankeliumeissa nähdään mielenkiintoinen kaari. Alussa Jeesus tekee paljon ihmeitä: parantaa sairaita, tyynnyttää myrskyjä ja ruokkii tuhansia. Ihmeet vetävät ihmiset hänen luokseen ja herättävät kiinnostuksen. Mutta kun opetuslapset tunnustavat Jeesuksen Messiaaksi, ihmeet alkavat väistyä ja Jeesus alkaa puhua toisenlaisesta todellisuudesta — omasta kuolemastaan ja kärsimyksestään. Hän paljastaa, että hänen seuraamisensa on ristin kantamista.
Jeesus ikään kuin kysyy: ”Nyt kun tiedätte, kuka minä olen, riittääkö teille enää yksi ainoa ihme — minun ylösnousemukseni?” Hän ei ole keino saavuttaa jotain muuta, vaan hän on itsessään kaiken täyttymys. Jeesus itse on suurin aarre, joka tarjoaa syvemmän ilon ja rauhan kuin mikään muu.
Marko Sagulin Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024...
Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus, kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä! Kuka voi tuntea Herran ajatukset, kuka pystyy neuvomaan häntä? Kuka on antanut hänelle jotakin, mikä hänen olisi maksettava takaisin? Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki. Hänen on kunnia ikuisesti. Aamen. Room. 11:33–36
Kun luomakunta puhkeaa ihanimpaan kukoistukseensa keväisin, se tuntuu yhtä upealta joka vuosi. Mielen täyttää ihastelu ja ilo kaikesta valosta, lämmöstä, vihreydestä, lintujen liverryksestä ja kauneudesta. Eikä voi olla ajattelematta, mikä kevään ihmeen saa aikaan.
Luonnossa kaikella on hieno järjestys ja oma tarkoituksenmukainen kiertokulkunsa. Ihminen on aina tutkinut sitä ja avaruutta sekä pohtinut elämän tarkoitusta ja ilmiöitä. Meillä on tieteet ja taiteet, opinahjot ja koulut, mutta silti ymmärrämme vain aivan pientä osaa universumista.
Jumala ymmärtää kaiken. Miten upeasti hän onkaan maailman luonut sanansa kautta! Ja tämän maailman kauneus on vain alkusoittoa sille, mikä meitä odottaa Jumalan valtakunnassa sitten, kun hän on luonut uuden taivaan ja maan. Se luomistyö on jo alkanut, ja Jumala kutsuu meidätkin osallistumaan siihen.
Hän haluaa pelastaa jokaisen meistä ikuiseen valtakuntaansa. Siksi hän haluaa meidän kertovan Jeesuksesta ja armostaan ja siunaa meitä siinä, kun pyydämme hänen johdatustaan. Emme voi ymmärtää kaikkea Jumalan suuruutta emmekä osaa kuvata sitä. Mutta voimme tehdä osuutemme seuraamalla Jeesusta, viemällä hänen tuoksuaan maailmaan luottaen, että Jumalan suuressa armossa on meille kylliksi.
Tarja Saarinen Mukana matkallasi Karas-Sana, 2024...
2. KESÄKUUTA
Suuri rikkauden lähde usko kyllä onkin, kun tyydymme siihen mitä meillä on. Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä. 1. Tim. 6:6–8
Kirkollisen perimätiedon mukaan Timoteus oli Efesoksen seurakunnan ensimmäinen piispa eli johtaja. Kirjeessään Timoteukselle Paavali varoittaa häntä harhaopettajista, jotka pitävät uskontoa vain tulolähteenä (1. Tim. 6:3, 5).
Paavali myöntää, että usko on kyllä rikkauden lähde mutta toisenlaisen rikkauden kuin harhaopettajat esittävät. Paavalin opetuksen ytimen voisi tiivistää Jeesuksen sanoihin: ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle – – Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen.” (Matt. 6:19–20.)
Taivaallinen rikkaus on Jumalan lähellä elämistä ja lähimmäisen rakastamista. Näin kootaan todellista rikkautta. Mutta kun on kyse maallisesta elämästä, ihmisen tulee tyytyä ”siihen, mitä meillä on”.
Meitä estävät omaksumasta Paavalin neuvomaa elämäntapaa meissä asuvat himot: rahan ja omaisuuden himo, kunnianhimo ja itsekkyys. Näitä vastaan tulee taistella. Libyassa 600-luvulla elänyt Thalassios Afrikkalainen opastaa: ”Jos haluat vapautua samalla kertaa kaikista himoista, harjoita itsehillintää ja pyri kehittymään rakkaudessa ja rukouksessa.”
Tyytyväinen ja kohtuullisuutta rakastava mieli on hyvä tavoite, johon kannattaa pyrkiä. Siihen päästään Jumalalta apua pyytäen ja päämäärää kohti tietoisesti ponnistellen.
Matti Tolvanen
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
4 CommentsComment on Facebook
Avain sujuvaan arjen johtajuuteen voi löytyä yllättävältä taholta! Sanan Suvipäivillä saat uutta perspektiiviä kun pohdimme mm. Ira Langen kanssa mikä inspiroi Jeesuksen tavassa johtaa 🥰!
Katso koko Suvipäivien ohjelma ja tule paikalle!
kansanraamattuseura.fi/osallistu-tai-tilaa/kesajuhlat/
#suvipäivät #kesäjuhlat #hengellinen #kansanraamattuseura ... See MoreSee Less
0 CommentsComment on Facebook
1. KESÄKUUTA
Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki. Hänen on kunnia ikuisesti. Aamen. Room. 11:36
Jumala loi sanallaan koko maailmankaikkeuden. Meidät on luotu Jeesuksen Kristuksen välityksellä Jumalan kuvaksi tähän maailmaan, hänen yhteyteensä ja läheisyyteensä.
Jumala on elämän antaja. Me olemme hänen tahdostaan luodut. ”Herra, meidän Jumalamme! Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan, sillä sinä olet luonut kaiken. Kaikki, mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu.” (Ilm. 4:11.)
Jeesus Kristus on elämän ylläpitäjä. Hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla. ”Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla” (Hepr. 1:3). Kaikki elämämme päivät ovat hänen kädessään ja tiedossaan.
Herra on myös ennalleen asettaja. Jumalan elävä Sana, Jeesus, Kristus, tekee ja luo yhä uutta sanansa kautta. Kun otamme Jeesuksen sydämeemme, synnymme uudesti, ylhäältä, ja meistä tulee uusia luomuksia. Jeesus tietää ja tuntee elämämme haasteet ja kipukohdat. Hän parantaa, lohduttaa ja luo uutta elämässämme sanansa kautta.
”Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen” (Room. 5:5). Jeesus on kutsunut sinut ja minut nimeltä seuraamaan häntä. Hän vahvistaa, auttaa ja tukee meitä vakaalla, lujalla kädellään. Jumala on vuodattanut sydämiimme rakkautensa, Pyhän Hengen.
Saamme tänäänkin jättää koko elämämme kaikkivaltiaan Jumalan turvallisiin käsiin.
Kristiina Tanhua-Laiho
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
8 CommentsComment on Facebook
31. TOUKOKUUTA
Tulkaa, kumartukaa maahan, polvistukaamme Herran, Luojamme, eteen. Hän on meidän Jumalamme ja me hänen laitumensa lampaat, joita hänen kätensä kaitsee. Kuulkaa tänä päivänä, mitä hän sanoo. Ps. 95:6–7
Kaikella luodulla on paikkansa suhteessa toisiin ja Luojaan. Ihmisen paikka on polvistua ja nöyrtyä tunnustamaan vajavaisuutensa Luojansa edessä.
Israelin kansan historiassa voidaan nähdä eri vaiheita: kansa elää Jumalan johdatuksessa ja voi hyvin; se tulee itseriittoiseksi, alkaa turvautua omaan viisauteensa ja vieraisiin jumaliin ja unohtaa pelastajansa; Jumala katsoo paatumusta ja harhailua aikansa kutsuen kansaansa takaisin johdatuksensa ja suojeluksensa piiriin; usein vasta pakon edessä, kun tilanne käy liian tukalaksi, kansa suostuu kuuntelemaan Jumalaa ja antautumaan hänen johdatukseensa.
Näemmekö samaa aaltoliikettä omassa historiassamme — niin yksilöinä kuin kansakuntanakin? Mitä vaihetta elämme parhaillaan?
Jumala on pitkämielinen. Hän katsoi Israelin harhailua autiomaassa neljäkymmentä vuotta (Ps. 95:10). Aikansa hän katsoo myös meidän harhailuamme omiin autiomaihimme eksyneinä kansakuntina ja yksilöinä. Hän katsoo meitä kaivaten, kutsuu meitä eri tavoin, mutta ei pakota meitä mihinkään.
Kuulemmeko hänen kutsunsa maailman myllerryksissä ja henkilökohtaisen elämämme vaikeuksissa? Suostummeko polvistumaan Luojamme edessä ja myöntämään, että oma ymmärryksemme ei sittenkään yllä niin korkealle kuin hänen tutkimaton viisautensa?
Uskallammeko antaa Hyvän Paimenen johdattaa?
Päivi Taipale
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
4 CommentsComment on Facebook
Filippiläiskirje ja kolossalaiskirje - Juhani Lavanko
Raamattu alusta loppuun -tapahtumassa tutustutaan yhden viikonlopun aikana Raamattuun, sen jokaiseen kirjaan. Alustajina ovat mm. Raamattuakatemian kouluttaja, TT Eero Junkkaala, Oulun seurakuntien kirkkoherroja ja pappeja sekä maallikoita ympäri Suomen. Tervetuloa tutustumaan Raamattuun!
Tapahtuman järjestivät Oulun seurakunnat ja Raamatunopetusakatemia.fi
Tilaisuudet on tallennettu Karjasillan kirkossa maaliskuussa 2024.
Tekninen toteutus: Virtuaalikirkko.fi
Kuvaaja: Niko Häggman
Videon jälkikäsittely ja jakaminen: KRS/Jussi Pyysalo
Video krstubessa:
youtu.be/_kqsiorzxbw
Spotify:
open.spotify.com/show/2pNvh9kvU9DovOGLNedXPP
SoundCloud:
soundcloud.com/kansan-raamattuseura/filippilaiskirje-ja-kolossalaiskirje-juhani-lavanko?si=622d82... ... See MoreSee Less
0 CommentsComment on Facebook
30. TOUKOKUUTA
Kiitetty olet sinä, Herra, meidän isiemme Jumala, ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti, kiitetty olkoon sinun pyhä kunnianimesi, ylistämällä ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti. Dan. 3:52, apokryfikirjat
Muistatko Danielin kirjan kertomuksen kolmesta miehestä, jotka kieltäytyivät kumartamasta kuningas Nebukadnessarin teettämää kultaista patsasta?
Rangaistukseksi heidät heitettiin tuliseen uuniin. Tämän päivän teksti on ensimmäinen säkeistö heidän kiitosvirrestään. Sitä ei ole virallisessa raamatunsuomennoksessamme, vaan se on sijoitettu apokryfikirjojen joukkoon.
Miehet lauloivat kiitosta Jumalalle, koska kuumentamisesta huolimatta uunin tuli ei tarttunut heihin lainkaan. Selitys oli siinä, että heidän kanssaan uuniin laskeutui enkeli, joka työnsi pois tulen ja laittoi tilalle viilentävän tuulen.
Olisi luonnollista, että miehet aloittaisivat tuossa tilanteessa laulunsa kiitoksella siitä, että Jumala pelasti heidät. Niin he eivät kuitenkaan tee. Kiitosvirren jatko keskittyy ensimmäisen säkeistön tavoin siihen, millainen Jumala on ja miksi kaikkien on syytä ylistää häntä. Vasta aivan lopussa he mainitsevat pelastumisensa.
Millainen on tänään sinun kiitoksesi ja ylistyksesi, jossa käännät katseen itsestäsi Jumalaan? Millaisilla sanoilla sinä häntä kuvaat?
Ulla Saunaluoma
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024 ... See MoreSee Less
5 CommentsComment on Facebook