Ulla Saunaluoman ja Mirja Sinkkosen kolmas yhteinen kirja Lahjana rajallisuus suuntaa kohti todellista, mutta rajallista elämää. Raamatun mukaan oman rajallisuutensa hyväksyvä voi elää levollisesti oivaltaessaan olevansa luotu ja lunastettu. Rajat voivat olla siunaus.

Uutuuskirja on myynnissä Vivamon ja Sacrumin kirjamyymälässä sekä Sacrumin verkkokaupassa https://sacrum.fi/kirjat/hiljentyminen-hengellinen-kirjallisuus/hengellinen-kirjallisuus/lahjana-rajallisuus

29. KESÄKUUTA

Kuinka sinä voit tuomita veljesi? Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi? Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen. • Room. 14:10

Miten syvälle ihmisyyteen onkaan rakennettu vertaileminen, toisten tekojen arvottaminen, syyllisen etsiminen ja toisten pahojen tekojen osoittelu. On usein paljon helpompaa etsiä vikaa toisesta kuin itsestään.

Eräs työtoverini oli jäämässä eläkkeelle, ja haastattelin häntä siitä, miten hän on jaksanut haastavissa tilanteissa työyhteisön ristiriitoja selvitellessään. Hän katsoi minua ja sanoi: ”Ennen tulevaa kokousta pyydän siihen Jumalan siunausta ja yritän muistaa, että Jumala rakastaa tuota toistakin ihmistä aivan yhtä paljon kuin minua.” Miten kiitollinen olenkaan ollut tästä elämänohjeesta. On turvallista lähteä haastaviin tilanteisiin siunaamisen kautta ja yhteistä ymmärrystä taivaan Isältä pyytäen.

Paavali kehottaa meitä Galatalaiskirjeessä kantamaan toistemme kuormia ja varmasti hyvästä syystä muistuttaa meitä samalla: ”Kukin tutkikoon vain omia tekojaan. Silloin hän voi ylpeillä vain siitä, mitä hän itse on, vertaamatta itseään toiseen.” (Gal. 6:4.)

Olemme yksin Jumalan tuomioistuimen edessä, ja viimeisellä rajalla emme voi arvottaa toisiamme. Eikä se ole meidän tehtävämmekään. Hän yksin on tuomari, me saamme olla hänen lapsiaan, sisaria ja veljiä Jeesuksessa, Kristuksessa. Se riittää.

Kaisa Mattila
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024

Glow Festival kerää eturivin gospel-artistit Tampereelle Nokia Arenalle 29.8. Aloita tapahtuma suurilla tunteilla 🥰 ja Raamatun sanalla 😇 jo klo 12–16 Lapland Hotels Arenalla, 5. krs kokoustiloissa. Kouluttamassa Satu Salo, Päivi Peittola, Lea Kujanpää ja Markus Ek. Lue lisää: https://kansanraamattuseura.fi/glowfestival-ja-raamattu/

#glowfestival #glow #kansanraamattuseura #raamattu #koulutus #gospel

28. KESÄKUUTA

Katso minun puoleeni ja vastaa minulle, Herra, Jumalani! Sytytä silmiini valo, älä anna minun nukkua kuolemaan, ettei viholliseni sanoisi: ”Minä voitin hänet”, ettei vastustajani saisi iloita tappiostani. • Ps. 13:4–5

Katso, vastaa, sytytä, älä anna nukkua! Suoria selkokielisiä käskyjä. Osoittaa todella läheistä yhteyttä Jumalaan. Opettajani Risto Santala Helsingin Raamattukoulussa puhui usein ”kasvojen Jumalasta”.

Vastasyntyneelle on tärkeää nähdä vanhempiensa kasvot. Hoito ei tapahdu vain koppaan koukistetulla kädellä. Herran siunauksessakin pyydetään: ”Käännä kasvosi.” Ekaluokkalainen tuli todella iloissaan koulusta kotiin. Kun äiti kysyi ilon syytä, niin lapsi vastasi: ”Opettaja katsoi minua tänään silmiin!”

Jeesus katsoi Pietaria kuulustelujen yhteydessä ylipapin pihalla. Pelkkä katse sisälsi anteeksiantamusta. Pietari meni ulos pimeyteen ja itki katkerasti. Mutta Jeesuksen katse oli jättänyt jäljen. Se oli sytyttänyt toivon valon; sai palata takaisin. Pihalla nuotion ääressä kieltämisen kuulleet eivät päässeet iloitsemaan Pietarin tappiosta.

Jumalan sanan ja ehtoollisen kautta Jeesus katsoo meitä. Kaipaisiko joku sinun anteeksiantavaa katsettasi? Entä sinä itse? Kasvot kertovat paljon ilman sanoja.

Esko Luukkonen
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024

27. KESÄKUUTA

Onhan kirjoitettu: – Niin totta kuin elän, sanoo Herra, jokainen polvi on notkistuva minun edessäni ja jokainen kieli on ylistävä Jumalaa. • Room. 14:11

Mikä on oudoin riidan aiheesi?

Olen kerran joutunut sanaharkkaan siitä, miten viipaloidaan kurkku: juustohöylällä vai veitsellä? Kuulostaa ehkä uskomattomalta, mutta aiheesta voi saada aikaan pienimuotoisen kylmän sodan.

Roomalaiskirjeen 14. luvun 11. jae vaikuttaa siltä kuin se olisi väärässä paikassa. Koko alkuosa käsittelee eri mielipiteistä keskenään kiistelevien kristittyjen riitoja. En ihmettele, että Paavali hermostuu. ”Nostakaa jo katse omista ja kaverin kurkkuviipaleista”, hän ärähtää kuin hermostunut opettaja. ”Ettekö tajua, että olemme kaikki kurkkuinemme Jumalan edessä!”

Olimmepa siinä sitten kädet kohotettuina tai ristissä; polvillaan tai seisten; uudella, vanhalla tai vielä vanhemmalla raamatunkäännöksellä varustettuna, olennaista on, että me kaikki seisomme Jumalan kasvojen edessä. Tärkeintä ei ole vilkuilla naapuria, katsoa, ovatko hänen vaatteensa suorassa, miten hän käyttäytyy. Tärkeämpää on katsoa Jumalaan, tunnustaa, kuka hän on. Niin tekevät muutkin omalla tavallaan ja tyylillään. Olemme hänen edessään kurkkuinemme yksin, emme kilpaile viereisen kristityn kanssa. Painamalla toista alas ei saa itse kunniaa.
Tämä ei ole kuva viimeisestä tuomiosta. Se on jokapäiväinen tilanne.

Olemme Jumalan kasvojen edessä jo nyt. Mihin keskitymme? Juuri minun tavallani viipaloituihin kurkkuihin vai häneen?

Susanna Luttinen-Kivistö