Lahjoittamalla annat meille mahdollisuuden kertoa Jumalan armosta ja rakkaudesta.
Se voi muuttaa monen elämän.
Toimimme lahjoitusten varassa. Siksi säännöllisellä taloudellisella tukemisella on työmme jatkuvuuden kannalta suuri merkitys.
22. MARRASKUUTA
Me katoamme kuin uni aamun tullen, kuin ruoho, joka hetken kukoistaa, joka vielä aamulla viheriöi mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu pois. • Ps. 90:5–6
Kaikille tuttuja ihmiselämän katoavaisuuden vertauskuvia on Raamatussa paljon, kuten savu, joka näkyy hetken ja sitten haihtuu. Psalmissa 90 mainitaan uni ja ruoho.
Tavalla tai toisella ahtaalle joutunut ihminen kyselee usein: ”Missä on Jumala? Eikö hän välitä? Onko hän unohtanut?” Myös Raamatun tunnettu kärsimyksen mies, Job, pohti kipujensa keskellä elämän katoavaisuutta: ”Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta. Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta pois¬sa, kuin varjo.” (Job 14:1–2.)
Näissä kirjansa luvuissa 13 ja 14 hän ei kuitenkaan syytä Jumalaa unohtamisesta. Päinvastoin: Job ihmettelee sitä, että suuri Jumala puuttuu pienen ihmisen elämään, kohtelee kuin vihollista sallimalla niin paljon kärsimystä. Tässä vaiheessa Job ehkä ystäviensäkin vaikutuksesta koki vastoinkäymiset Jumalan tuomioina, vaikka hän samalla kyseleekin, miten paljon ja millaisia syntejä hänen tilillään on.
Luonnosta otetut esimerkit ovat puhutelleet Jobia enemmänkin. Vaikka puu kaadetaan, sillä on yhä toivoa: sen kanto työntää uusia versoja. Entä ihminen? Voiko hän herätä eloon, kun hän on kuollut? Näin Job kyselee. Syvimmiltään on siis kysymys elävän, varman toivon kaipuusta.
Jeesukseen uskovan varmaakin varmempi toivo nojaa Vapahtajamme ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen.
Hannu Päivänsalo
Karas-Sana, 2024
21. MARRASKUUTA
Minä odotan Herraani kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua. • Ps. 130:6
Unettoman yön jälkeen huokaisen lyhyen rukouksen: ”Isä auta, että saisin nukkua ensi yönä.” Olen pyörinyt levottomasti koko yön. Väsymys painaa silmiäni, ja jokainen lihakseni on kuin kiveä. Huoleni ja murheeni nostavat päätään, joka yö. Miksi en voi luopua peloistani ja huolistani?
Sanotaan, että tuttu helvetti on parempi kuin uusi ja tuntematon maasto. Jokin minussa kuitenkin etsii toisenlaista totuutta. Vapautta.
Etsin käsiini lempikirjani Rakkautta loppuun asti. Kalevi Lehtisen ajatukset ovat niin helposti ymmärrettäviä. Luen ehkä tuhannennen kerran alkuluvuista: ”Jeesuksen kanssa kulkiessa olemme turvassa, huolemme ja murheemme ovat hänen hoidossaan. Kuulumme Jumalan perheeseen, olemme Jumalan lapsia.”
Miksi en ymmärrä tätä? Haluan hoitaa asiani itse, enkö luota? En luota, sillä virheeni ja huoleni ovat itse aiheutettuja. Mutta eikö aina ole niin? Kuka muu niitä virheitäni tekee? Sanat nousevat mieleeni kuin siveltimen veto sydämessäni: ”Sinun syntisi on annettu anteeksi.”
Niin, annettu anteeksi. Asiani ovat hoidossa. Luota, malttamaton sieluni, odota Herraa, niin aamun tullessa jatkamme taas yhdessä, Herrani ja minä.
Anne Pircklén
Karas-Sana, 2024
Uusi testamentti alusta loppuun - Matteuksen evankeliumi, Eero Junkkaala
Tervetuloa seuraamaan sarjaa, jossa Uuden testamentin jokainen kirja käsitellään miniluentomaratonissa! Rautaisannos raamattutietoutta sopivina annoksina eri luennoitsijoiden opastuksella.
Kaikki luennot tällä soittolistalla:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLX75TUH2XZWA
20. MARRASKUUTA
Herran päivä tulee kuin varas. Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat. Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan. • 2. Piet. 3:10
Iltauutisissa ei kerrota kaikesta, mitä maan päällä tapahtuu. Moni asia jää piiloon silmiltämme ja korviltamme. Salassa tehdyt kierot sopimukset. Ahneuden synnyttämät petokset, luonnonsuojelurikokset ja avuttomien hyväksikäyttö.
Emme kuule myöskään kaikesta siitä hyvästä, mitä maailmassa tapahtuu. Jumala kuitenkin toimii koko ajan monin tavoin seurakuntansa kautta tässä rikkinäisessä maailmassa.
Joku rukoilee kammiossaan. Toinen tekee pyyteetöntä palvelustyötä. Kolmas kohtaa kadulla elämän murjomia. Jeesuksen parantava rakkaus tavoittaa särkyneen sydämen. Ahdingossa elävä saa avun vaikeaan tilanteeseensa. Ihminen ottaa vastaan ristin armon, ja hänen elämänsä suunta muuttuu.
Hyvien tekojen voimana on Jumalan armo, joka tulee Jeesuksen täydellisestä sovitustyöstä. Se on suojanamme myös viimeisenä päivänä, sillä se peittää pahat tekomme. Armon vastaanottanut saa levosta käsin tehdä Jumalan hänelle valmistamia rakkauden tekoja.
Kerran tulee päivä, jolloin piilossa ollut paljastuu — se, mitä ihminen on saanut aikaan. Niin paha kuin hyväkin. Jumalan Pyhän Hengen aikaan saamilla teoilla on merkitystä vielä iankaikkisuudessakin. Kaikki muu katoaa, eikä sitä enää muisteta.
Herra, ohjaa minut tekemään niitä tekoja, joita olet minulle valmistanut, vaikka ne eivät tulisi näkyviin tässä ajassa.
Päivi Peittola
Karas-Sana, 2024
19. MARRASKUUTA
Katso, hän on muovannut vuoret ja luonut tuulen. Hän ilmoittaa ihmisille tahtonsa. Hän tekee aamunkoiton ja yön pimeyden, hän kulkee maan kukkuloiden yli. Hänen nimensä on Herra, Jumala, Sebaot. • Aam. 4:13
On ihmeellistä ajatella, että maailmankaikkeuden Luoja, joka antaa niin sateen kuin kuivuudenkin ja joka ylläpitää kaikkea elämää maapallolla, haluaa olla yhteydessä luomansa ihmisen kanssa. Hän todella asuu ”korkeudessa ja pyhyydessä” mutta myös ”murtuneiden ja nöyrien luona” (Jes. 57:15).
Samoin hänen ajatuksensa ja tiensä ovat paljon korkeammalla kuin ajatuksemme ja tiemme (Jes. 55:8–9). Eihän suuri Jumala sinänsä tarvitse ihmistä. Silti hän haluaa olla tekemisissä meidän kanssamme. Hän haluaa ilmoittaa meille tahtonsa ja olla tässä, aivan lähellä, sydämissämme.
Hän ei myöskään jätä meitä ihmisiä epätietoisuuteen siitä, kuka hän on ja millainen hän on. Hän on Herra, Jumala, Sebaot, jolla on kaikki valta. Hänen nimiään ovat Pyhä, Korkein, Kuningas, Kaikkivaltias. Hän tuli meitä ihmisiä lähelle erityisesti Jeesuksessa, joka söi ja joi, nukkui, käveli, teki työtä kuten kuka tahansa ihminen. Samalla Jeesus oli Jumala. Hän tyynnytti myrskytuulen ja vaahtopäinä raivoavat aallot (Matt. 8:23–27).
Tämä kaikkivaltias, rakastava ja meitä lähellä oleva Jumala voi tyynnyttää myös ne myrskyt, joita elämässämme on.
Virpi Nyman
Karas-Sana, 2024
Osallistu tilaisuuksiimme seurakunnissa, loma- ja kurssikeskuksissamme tai verkossa. Kaikki tilaisuutemme löytyvät tapahtumakalenteristamme.
Kuuntele meitä, missä oletkin – Soundcloud-kanavalla mm. Uskon askeleista -radio-ohjelman tallenteet ja paljon raamattuopetusta.
KRStube-kanavaltamme ja Facebook-sivultamme löydät tilaisuuksia, musiikkia ja opetuksia.
...
Sisältö ei ole käytettävissä tällä hetkellä
Jos näin käy, syynä on yleensä se, että liite on poistettu tai omistaja on jakanut liitteen vain pienelle joukolle ihmisiä tai muuttanut sitä, ketkä voivat nähdä liitteen.Kuuntele Eero Junkkaalan opetus Matteuksen evankeliumista KRStubessa!
youtu.be/tT_p4yuQe1I ...
22. MARRASKUUTA
Me katoamme kuin uni aamun tullen, kuin ruoho, joka hetken kukoistaa, joka vielä aamulla viheriöi mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu pois. • Ps. 90:5–6
Kaikille tuttuja ihmiselämän katoavaisuuden vertauskuvia on Raamatussa paljon, kuten savu, joka näkyy hetken ja sitten haihtuu. Psalmissa 90 mainitaan uni ja ruoho.
Tavalla tai toisella ahtaalle joutunut ihminen kyselee usein: ”Missä on Jumala? Eikö hän välitä? Onko hän unohtanut?” Myös Raamatun tunnettu kärsimyksen mies, Job, pohti kipujensa keskellä elämän katoavaisuutta: ”Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta. Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta pois¬sa, kuin varjo.” (Job 14:1–2.)
Näissä kirjansa luvuissa 13 ja 14 hän ei kuitenkaan syytä Jumalaa unohtamisesta. Päinvastoin: Job ihmettelee sitä, että suuri Jumala puuttuu pienen ihmisen elämään, kohtelee kuin vihollista sallimalla niin paljon kärsimystä. Tässä vaiheessa Job ehkä ystäviensäkin vaikutuksesta koki vastoinkäymiset Jumalan tuomioina, vaikka hän samalla kyseleekin, miten paljon ja millaisia syntejä hänen tilillään on.
Luonnosta otetut esimerkit ovat puhutelleet Jobia enemmänkin. Vaikka puu kaadetaan, sillä on yhä toivoa: sen kanto työntää uusia versoja. Entä ihminen? Voiko hän herätä eloon, kun hän on kuollut? Näin Job kyselee. Syvimmiltään on siis kysymys elävän, varman toivon kaipuusta.
Jeesukseen uskovan varmaakin varmempi toivo nojaa Vapahtajamme ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen.
Hannu Päivänsalo
Karas-Sana, 2024 ...
On jäähyväisten aika – ja kiitosten.
Kirjoitin juuri kortteja puheroolien näyttelijöille. Oletko jyvällä? -musikaalissa heitä on 26. Esiintyjiä on yhteensä yli 70. Tuotannossa toimii kaikkiaan yli 100 henkeä. Koko musikaalin ovat mahdollistaneet perheet, esirukoilijat ja muut tukijat. Tuhannet kiitokset!
Kiitos myös kivasta yhteistyöstä, Jyväskylän seurakunta ja Jyväskylän helluntaiseurakunta!
Yhdessä kuvassa pehmonalle viettää hiljaista hetkeä juuri ennen kuin sali täyttyy. Sovinnon, ystävyyden ja rukouksen teemoja ihmetellään vielä kertaalleen lauantaina 21.11. Tapahtumakeskus Helmissä Jyväskylässä. Esitys on käytännössä loppuunmyyty.
Meikäläinen varustautuu jäähyväisiin nenäliinalla. On kiitosrukousten aika. 🥰🙏🏻
- Mika Lahtinen, musikaalin ohjaaja
(Esityskuvat: Hannu Korpela. Kuva ohjaajasta: Tuula Rossi) ...
21. MARRASKUUTA
Minä odotan Herraani kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua. • Ps. 130:6
Unettoman yön jälkeen huokaisen lyhyen rukouksen: ”Isä auta, että saisin nukkua ensi yönä.” Olen pyörinyt levottomasti koko yön. Väsymys painaa silmiäni, ja jokainen lihakseni on kuin kiveä. Huoleni ja murheeni nostavat päätään, joka yö. Miksi en voi luopua peloistani ja huolistani?
Sanotaan, että tuttu helvetti on parempi kuin uusi ja tuntematon maasto. Jokin minussa kuitenkin etsii toisenlaista totuutta. Vapautta.
Etsin käsiini lempikirjani Rakkautta loppuun asti. Kalevi Lehtisen ajatukset ovat niin helposti ymmärrettäviä. Luen ehkä tuhannennen kerran alkuluvuista: ”Jeesuksen kanssa kulkiessa olemme turvassa, huolemme ja murheemme ovat hänen hoidossaan. Kuulumme Jumalan perheeseen, olemme Jumalan lapsia.”
Miksi en ymmärrä tätä? Haluan hoitaa asiani itse, enkö luota? En luota, sillä virheeni ja huoleni ovat itse aiheutettuja. Mutta eikö aina ole niin? Kuka muu niitä virheitäni tekee? Sanat nousevat mieleeni kuin siveltimen veto sydämessäni: ”Sinun syntisi on annettu anteeksi.”
Niin, annettu anteeksi. Asiani ovat hoidossa. Luota, malttamaton sieluni, odota Herraa, niin aamun tullessa jatkamme taas yhdessä, Herrani ja minä.
Anne Pircklén
Karas-Sana, 2024 ...
Tylsät sukuluettelot..?
Mihin pitkiä nimilistoja evankeliumien alussa tarvitaan?
Kuuntele koko Eero Junkkaalan opetus Matteuksen evankeliumista KRStubessa!
Kaikki luennot tällä soittolistalla www.youtube.com/playlist?list=PLX75TUH2XZWA ...