Elämme armosta,
kerromme Jeesuksesta

MIES. 8.-10.10. Kairosmaja Pyhätunturilla kutsuu patikoimaan, nauttimaan viimeistä ruskan väreistä sekä illan tullen taivaalla komeasti leimuavista revontulista.
Annan teille tulevaisuuden ja toivon – Miehen toivo kahlitussa maailmassa on päivien teema.
Perjantai
15–16.45 Rantasauna
16.45–18 Päivällinen
18–18.45 Toivon aika
- Mihin toivomme perustuu?
19 Miesten seurat
- Turvani on Jumalassa – Psalmien viisautta
20 Iltapala. Tutustuminen ja porinat jatkuvat.
Lauantai
7.45–9 Aamiainen
9–9.45 Toivon vapaus
- rohkeita askelia kahlitussa maailmassa
10 Toivon totuus
- rehellisenä elämän edessä
11 Lounas ja kahvi
12–15 Ruskan viimeiset värit kutsuvat. (Opastetut retket.)
15–17 Rantasauna
17–18 Päivällinen
18–18.45 Toivon aikuisuus
- omaksi itseksi kasvaminen
- aikuisena miehenä Kristuksessa
19–19.45 Keskustelua ja jakamista. Mahdollisuus esirukoukseen.
20 Iltapala
Sunnuntai
7.45–9 Aamiainen
9–9.45 Toivo tulevaisuus
- optimismista ja pessimismistä luottamukseen
10 Uskon sunnuntain messu
- Kuka Jeesus on meille ja maailmalle? (Joh 7:40–52)
11–12 Lounas
Erkki Jokinen, yksi viikonlopun vetäjistä on eränkulkija ja vaellustenvetäjä itsekin. Hän opettaa aamuisin. Hänen teemanaan on toivon mahdollisuus kahlistussa maailmassa. Aamun opetuksista ja vaelluksilla pohdittuja ajatuksia jaettaan iltaisin keskustellen, saunalauteilla tai nuotiolla.
Ilmoittaudu mukaan: 0207 681 730.
Järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.
Oikeudet muutoksiin pidätetään. ... Lue lisääVähemmän

21. syyskuuta

Sinä pelastit minut kuolemasta, et antanut jalkani astua harhaan. Ps. 56:14

Kävelimme eräänä päivänä tyttäreni kanssa pitkin merenrantaa.
Kivet saivat kyytiä, vesi loiskui, ja hölmistyneen oloiset lokit pyrähtelivät
karkuun minkä siivistään pääsivät, kun seikkailunhaluinen
saparopäämme sinkoili huolettoman iloisesti paikasta
toiseen.

Yhtäkkiä matkanteko oli kuitenkin saada kivuliaan käänteen
saappaan osuessa sateen liukastaman rantakallion päälle; tyttäreni
kädet heilahtivat ylös kuin tuulimyllyn siivet, ja hätääntyneen
ilmeen saattelemana ilmoille kiiri kiljaisu: ”Isi!”
Uhkaavan vaaran nähdessäni syöksyin orastavalle onnettomuuspaikalle
housunsaumat takapuolessa paukkuen ja tarrasin
pulaan joutuneeseen pallerooni vimmaisesti. Samalla virkoin
niin rauhallisella äänellä kuin suinkin taisin: ”Ei hätää,
iskä pitää kiinni.”

Tämä kaikki tapahtui luontaisesti, sen kummempia miettimättä
— muulla tavalla en olisi osannut tilanteeseen reagoida.
Suurimmasta säikähdyksestä toivuttuani huomasin, kuinka
hyvältä tuntui osoittaa huolenpitoa pienelle suurelle seikkailijalle.
Samalla eteeni avautui kuva jostakin suuremmasta: ”Sillä
minä, Herra, sinun Jumalasi, tartun sinun oikeaan käteesi ja sanon
sinulle: ’Älä pelkää, minä autan sinua.’” (Jes. 41:13)

Ajattele: tällainen Isä meilläkin on jokaisella! Isä, joka on
luonut meihin kyvyn pitää huolta lapsistamme. Ja Isä, joka on
luonut meidät lapsikseen, suuriksi seikkailijoiksi, intohimoisen
rakkautensa ja päättymättömän huolenpitonsa kohteiksi.

Hannu Välimäki
Lähellä tänään
Karas-Sana, 2015 ... Lue lisääVähemmän