Pariblogi

Kirje omalle seksuaalisuudelle

Hei Marketta!

Tiedän, että olet tässä ihan lähellä, mutta kauhean harvoin olen tullut ottaneeksi yhteyttä. Jollain tapaa olet niin huomaamaton ja ohut, etten huomaa sinua, ellen tule erikseen varanneeksi sinulle aikaa ja sillä lailla tule tutustuneeksi sinuun paremmin. Siitä on minulla välillä huono omatunto. Ei iinkään siksi, että sinä sitä tarvitsisit, tai minä. Lähinnä siksi, että puolison sitä on välillä ehdottanut. Olen periaatteessa samaa mieltä siitä, että syvempi tutustuminen sinuun voisi olla hyvä juttu. Siitä voisi olla iloa, ehkä siitä voisi seurata jotain uusia löytöjä.

Mutta motivaationi on ollut vähäistä. Se varmaan liittyy siihen, että sinuun syventymisen tarve ei ole noussut minusta itsestäni vaan ulkopuolelta. Ehkä siihen on liittynyt sellainen tulkinta, että minun seksuaalisuuteni on liian pientä ja hiljaista, väritöntä ja arkisen haaleaa suhteessa kumppanin odotuksiin ja toiveisiin – suhteessa hänen seksuaalisuuteensa.

Haluaisin kuitenkin hyväksyä sinut sellaisena kuin olet, vaikka olisit pieni ja väritön – tai jos sitten oletkin äänekäs ja räikeä! Ehkä sinäkin muutut vielä moneen kertaan yhteisen elämämme aikana. Kenties me tunnemmekin paremmin, kuin olen ajatellut: olen vain luullut, että seksuaalisuuden pitää olla jotain isompaa ja äänekkäämpää ja värikkäämpää – enkä siksi ole tunnistanut sinua.

Jos paloittelen sinua hiukan pienempii osiin, niin tunnistankin monta asiaa. Ensinnäkin olen kotonani kehossani. Olen kehooni tyytyväinen ja olen sen kanssa yhtä. kehoni toimii hyvin, olen kantanut ja synnyttänyt kaksi lasta, ruokkinut heitä itselläni. Olen yleisesti ottaen tyytyväinen siihen, miltä kehoni näyttää. Olen oppinut myös tunnistamaan tunteitani kehossani.

Nautinto ja aistinautinnot eivät useinkaan ole huomioni keskiössä. Aistinautinnoissa minulla painottuu makujen tuoma nautinto: hyvä ruoka. Kauneus ilahduttaa ulkona luonnossa tai siisteytenä kodissa silloin, kun sellaista sattuu kohdalle. Töissäkin saan hyödyntää jonkun verran visuaalista silmääni. Hellä ja rauhallinen kosketus tuo hyvää oloa. Tykkään, kun lapsi kuuntelee lukemista kylki kyljessä tai kainalossa, tai jos rapsuttelen häntä, kun katselemme yhdessä elokuvaa. Pidän siitä, kun käymme miehen kanssa nukkumaan lähekkäin.

Pidän myös käsillä tekemisestä parvekkeella kasvien parissa ja muistan pitäneeni saven muokkaamisesta käsin. Tykkään saunoa ja uida. Nautin hieronnasta. Eroottisempi kosketus minulta helposti unohtuu, enkä sitä oikein kaipaakaan, vaikka se sitten hyvältä tuntuukin. Pitäisikö kaivata?

Millaiset asiat sitten pitävät ovea auki myös eroottisemman kipinän löytymiselle? Muu, hyvä yhteys ja lämmin, hyväksyvä tunnelma? Tyytyväinen, rento ilmapiiri ja se, että olen riittävän virkeä ja että muut asiat – työt ja kauppalista – ovat riittävän taka-alalla.

Mukava huomata, että meillä kahdella menee oikeastaan aika kivasti yhdessä – tämä on rohkaisevaa, kun parisuhteessa on kuitenkin tarve sovittaa vielä yhteen kahden ihmisen seksuaalisuutta ja löytää jokin molemmille tyytyväisyyttä ja iloa antava tasapaino. Mutta se onkin jo ihan toinen juttu!

Tapaamisiin, olet tärkeä!

Tuulasi

Kirjoittaja: Tuula Tynjä

Pariblogilla on eri kirjoittajia. Samassa veneessä -toiminnassa mukana olevat parit tuovat omia löytöjään yhteiseen jakoon täällä.